lauantai 18. joulukuuta 2010

Putket päässä

Heipparallaa!

Niin mä sitten sain putket korviin. 
Ja samalla reissulla menetin kitarisan.
Äitiä jännitti varmasti yhtä paljon (tai enemmän)
kuin mua, mutta hyvin se operaatio meni.
Meillä oli lomaa 1.-2.12. ja silloin sitten oli se H-hetki.
Äiti oli mulle kertonut, mistä on kysymys ja 
vielä edellisenä iltana se kertasi niin tarkkaan
kuin itse tiesi, mitä seuraavana päivänä tulisi tapahtumaan.
Sitten mä nukahdin ihan levollisena.
Ja sitten aamulla mä oma-aloitteisesti heräsin
klo 6 - olihan äiti sanonut, että aikainen on 
meillä herätys. 
Ja huippureippaasti me suoriuduimme
aamutoimista niin, että tasan klo 7 olimme 
Mehiläisen ovella.


Se operaatio itsessään sujui hyvin, kun muthan 
nukutettiin eikä siis kipua ollut.
Ja äiti odotti mun sängyn vieressä, kun mä heräsin.
Olihan mun olo vähän aikaa tokkurainen
ja oli pidettävä äitiä sormesta kiinni, ettei muksahtanut 
nurin, mutta kun se uniaine sitten vähitellen 
poistui ja mä virkosin ihan kunnolla, aloin varsin
määrätietoisesti vaatia takaisin kotiin.
Ja äidille tuli kiire soittaa iskä ja Martti hakemaan...

Toipuminen sujui hienosti.
Tosin ekana päivänä ei olisi saanut syödä kuin 
viileitä juttuja, keittoja jne, mutta kun ne ei mulle
oikein maistuneet, niin äidin oli pakko antaa
mulle nakkeja eikä ne yhtään kurkkua haitanneet.

Jotain tukevaa masun täytettä oli saatava, 
olihan mulla ollut pitkä paasto!



 Sitten tulivatkin Ulla-mummu ja Isa-täti kylään. 
Tuliaispakettien aukaiseminen on mukavaa, ja
vielä kun sieltä paljastuu näinkin hieno uusi mekko!




Marttikin oli iloisella mielellä, kun mun leikkaus oli 
mennyt hyvin - taisi isoveljeäkin vähän jännittää...

Eikä mun korvista sojottanut mitään putkia, 
vaikka Martti niin taisi vähän etukäteen luulla :D



 No, eihän se operaatio välittömästi mitään auttanut, 
vaan flunssa iski heti leikkausta seuraavana päivänä. 
Melkein kolme viikkoa sinniteltiin, 
mutta olihan se taas aloitettava kuuri.
Jos vaikka jouluksi tämäkin 
räkänokka olis terve!



Mukavaa Joulunodotusta!

1 kommentti:

  1. Olitpa reipas Aadukka! Minähän tapasin sinut heti leikkauksen jälkeen ja olit niin iloisen pirtsakka koko ajan, jonka olin teillä kylässä. Odottelen seuraavaa tapaamista...

    VastaaPoista