Vihdoinkin kesä!

Heippa!

Kun kipsi oli poissa ja jalka vähän voimistui, 

alkoi Martti piristyä! 

Me päästiin taas päiväkotiin 

ja elämä alkoi normalisoitua.

Kesäkin teki tuloaan, 

eikä me oltais millään maltettu odottaa...

Varsinkin kun tiesin, että ihan pian on

mun synttärit!

Vaikka olihan niitä juhlia jo aiemminkin 

- äitilläkin oli kesäkuussa syntymäpäivä.

 

Yhtenä iltana oli kyllä hassua, 

kun kaksi oravaa olisi ihan väkisin

halunneet tulla meille sisälle!

Sitten kaikki odotus palkittiin, 

koitti synttäreiden aika! 

Juhliminen alkoi vähän varaslähdöllä

päiväkodissa jo perjantaina. 

Ja illalla tulivat 

Riihimäen mummu ja pappa.

Ja sain avata ekat paketit :) 

Varsinaisena syntymäpäivänä kelpasi poseerata, 

kun enää ei niin kovasti jännittänyt.

Aada 3-vuotta - virallinen syntymäpäiväkuva :)

 

Aamupalan jälkeen saatiin kurkistaa pihalle.

Ja siellä se suurin synttäriyllätys odotti:

meilläkin on nyt vihdoin oma trampoliini!

Siitäpä riittää iloa luultavasti koko kesäksi!

Ja koko kulmakunnan lapsille :)

Synttärikakkua piti odottaa sunnuntaille asti!

Sitten tulivat juhlimaan kaikki kaverit 

ja muutama kummikin.

Minäpä sain puhallettua kaikki kynttilät kerralla! 

Vieraiden kanssa sitten vietettiin mukava sunnuntai-ilta

herkkutellen ja leikkien.

Onneksi on kesä ja pitkät valoisat illat!

Trampalta kun ei millään malttaisi lähteä iltapuuhiin...

Mutta onhan niitä tietty muitakin touhuja. 

Marttikin saa jo ajaa pyörällä!

Vähän sen piti sitä tietty ensin harkita... 

eihän se muuten olisi Martti...

Mutta siitä se sitten lähti! 

Martti osaa ajaa ilman apupyöriä!!

Minäkin olisin samalla halunnut luopua appareista,

mutta äiti ja isä saivat vielä suostuteltua

pitämään apurattaat paikoillaan...

Mutta kyllä minäkin sitten ensi kesänä!